lauantai, 19. helmikuu 2011

Boooooring..

Tänään aikanen herätys, neitokainen päätti, et kuuden jälkeen oli nukuttu tarpeeksi, jipii.. Ei muuta kuin puuron laittoon ja suihkuun. Nyt se onkin sitten taas päikkäreillä. Munkin pitäisi, mut pitää vähän nollailla näin päätä.

Mitään erikoista ei ole tapahtunu. Samaa rataa mennään, pakkasta ei ehkä ole ihan niin paljon kuin viime päivinä, ilman iltasyöminkejä olen ollut, mutta tuloksia ei näy (mähän haluisin huomata ne hetimiten), yksinäistä on. Eli ihan normieloa minulle.

Ei ole mitään tekemistäkään. Kauppoihin ei huvita mennä, ei ole oikein rahnaakaan, ulkonakaan ei voi vielä kovin olla tuon pakkasen vuoksi, kavereita ei ole, ukkokin on kaukana.. Ikäväkin on.

torstai, 17. helmikuu 2011

6. pv ilman iltasyöminkejä

Pian on viikko takana. Lähinnä vitutukseen tekis mieli hakea suklaata tai roskaruokaa illaksi. Tytön kun vihdoin saa rauhottumaan unille, niin olisi ihana lösähtää sohvan nurkkaan mässäileen.

Olisi se niin eri helppoa, jos mies olisi koko ajan kotosalla. Tuon villikissan taltukseen tarvitaan enemmän kuin yksi väsynyt äiti, kun pitäisi koko ajan olla silmä tarkkana ja muutenkin valppaana. Tänään on mm. leikitty bussipysäkin lasinsirukasassa, vedetty iso porkkana-astia jääkaapista alas (vesineen päivineen tietenkin), potkittu mummon koiraa (mummollehan ei kerrota!), uudelleen järjestelty lähes kaikki mikä vain voidaan..

Älkää toki käsittäkö väärin! Tuo neitokainen on varmaan parasta mitä mulle on tapahtunut, se on mun ilo ja elämä. En ikuna vaihtaisi sitä pois, nyt vain on vähän vaikeampaa..

 

Tein tänään eka kertaa eläässäin kana-aurajuustokastiketta! Oli hyvää.. Kaveriksi sille oli perunoita ja salaatia, njam

Nukkumaan pitäisi lähteä voimia keräämään huomista varten, vaan ei vaan jaksa.. Ja kaiken lisäksi Beck alkaa pian. En mä oikein uskalla kattoa sitä yksin, enkä jaksakaan, mut koitan aina seurata vähän vaivihkaa..

torstai, 17. helmikuu 2011

Diagnoosi: Terve

Mun on pakko kertoa tänne. Miehellen soitinkin heti ja samalla itkua tuhersin.. Se vaan ihmetteli, et miksi itken... No kun olen niin helpottunut!! Kellekään muulle en voi kertoa, kun ei ole kenellekään kertonut tästä "sairastelusta".

Soitin aamulla sairaalaan, kun ei sieltä ole kuulunut mitään, vaikka lupasit, että kuukauden kuluttua laittavat tietoa tulemaan. Kävin vuoden alussa kolkoskopiassa (lienekkö oikein kirjotettu, en tiijä, eikä just nyt enää kiinostakaan! Onnellinen olen, jos en enää joudu tuollaisiin kokeisiin, oli meinaan sen verran kivuliasta!! ) ja multa otettiin samalla viisi koepalaa. Mulla on ollut useamman vuoden jo pientä häikkää papa-kokeiden tuloksissa ja nyt lopulta pääsin naistenpolille tutkimuksiin. Puhelimeen vastannut kätilö selaili paperini lävitse ja ilmoitti, et hän itse lähetti paperit minulle eilen ja että olen ihan terve. Ei siis ole syöpää, ei tauteja, ei mitään!!!!

Olin niin varma, että kuolema tässä on tulossa. On se kumma, et kun jotain on niin silloin koko ajan törmää esim. lehtiä lukiessa asioihin jotka koskettavat sitä omaa pelkoa. Esim. mulle on tullut vastaan lehtijuttu naisesta, joka itse sairasta syöpää ja hänen teini-ikäinen tyttärensä kuoli syöpään sekä ohjeita kuinka netistä löytyy ohjeet mm. oman testamentin tekoon.

Pitää ottaa pikku päikkärit, et kun neitokainen herää, niin päästään sitten tuonne auringon paisteeseen... Tuntuu niin keveälle..

keskiviikko, 16. helmikuu 2011

5. pv ilman iltasyöminkejä

5. diettipäivä menneillään ja vielä on iltasyönnit poissa Hyvä minä! Tänään oon vetänyt hullunlailla kukkakaalia, raakaa sellaista, kun on mun mielestä parempaa raakana kuin kypsänä. Porkkanoitakin on jokunen uponnut. Oon tässä miettinyt, et olisikohan lauantaina herkkupäivä..? Saas nähä, en tiedä vielä.

Kävästiin kaverin kanssa lounaalla, mut tän ko. raflan lounalista oli vähän keponen mun makuun. Otin grillipihvin, kasviksia ja kermaperunoita. Liiiiian raskasta oli, ja melko paljon perunoita jäi kokonaan syömättä! Ei ole paljon tuollaisia ongelmia ennen ollut, mut kai tämä alkaa vähitellen vaikuttaa, kun olen kuitenni ollu jo aiemminkin vähemmällä syönnillä ja nyt illat kokonaan. Ruokajuomana oli vesi, jälkkäriä en voinut ees ajatella!

Vettähän sitä pitäisi muistaa naatiskella enemmänkin. Tuntuu vaan, et cola ja mehut on kivempiä. Vesi olis kaiken lisäksi ilmaistakin, eikä sitä tarvii selkä vääränä raahata kaupasta kotiin ja sit huomata, et poika kavereineen on juonutkin jo kaiken, kun ite haluis ottaa..

Kävästiin tänään kaks kertaa kaupungilla. Molemmilla kerroilla saatiin maistiaisiksi Valion uusia Olo mustikkajugurtteja. Ihan hyvää oli

Toisella korvalla kattelen samalla Livin Ruotsin miljonääriäitejä. Jos se Suomi versio olikin ihan paska, niin on tuohonkin osattu valita mammat.. Varsinkin se Paul Ankan eksä on aivan kamala ja he***tin ärsyttävä. Tyttökin aina matkii sen rääkymistä mainoksista..

keskiviikko, 16. helmikuu 2011

Huomenia

Juuh, tässä sitä taas ollaan.. Olisihan tuota voinut vielä hetkosen nukkua, mutta tyttöä ei sellaiset jutut taaskaan kiinnostaneet 

Eilisilta meinas olla aikas vaikee, varsinkin dietin suhteen. Hermoista puhumattakaan Käytiin perhejumpassa, ei tosiaankaan menny kuin Strömssossa.. Meillähän on se kerhon villein lapsi   Tyttö oli taas villi kuin mikä, väsytti ja olisi tehnyt mieli antaa mielihaluille periksi ihan kokonaan, useemman kerrankin. Onneksi pidin kuitenkin pääni ja litkin vain Valion uutta mustikkavadelma mehukeittoa. Se on sokeritonta ja siihen on lisätty kuitua. Tosi hyvää, ja ennen kaikkea se ei maistu aspartaamille.. (ostin vasta jotain toista kokeelle ja jouduin kaataan sen sivumaun takia altaasta alas..)

Pakko kai tästä on suihkuun alkaa vääntäytyä. Meil on kaverin kanssa treffit 10 jälkeen ja mennään ihan muuten vaan ravintolaan lounaalle Ihanaa vaihtelua tähän arkeen. En ees taida uskaltaa vilasta mittariin, kylmähän siellä on!